Kirjoitin aika pitkän tarinan omasta suunnistushistoriastani. Mutta mitäpä sitä julkaisemaan, eipä sitä kukaan kuitenkaan jaksaisi lukea. Lopputulos on kuitenkin se, että yli 16 vuotta sitten alkanut suunnistusharrastukseni jatkuu ensi vuonna Rastipiikkiön vihermustavalkoisessa pelipaidassa. Syitä on monia, eikä niitä ole syytä täällä setviä kaikelle kansalle. Oleellisinta on se, että kilpaurheilijan säälittävä urani on nyt ohitse ja siirryn rehelliseksi harrastajasuunnistajaksi seuraa myöten.